Lapan koko ja sweet spot harrastajan pelissä

Lapan koko ja sweet spot harrastajan pelissä

Lapan koko ratkaisee pitkälti sen, kuinka anteeksiantava tennismaila on, kun pallo ei osu täsmälleen keskelle. Harrastajalle lapan koko ja sweet spot ovat mailan tärkeimmät ominaisuudet, koska ne vaikuttavat suoraan siihen, lähteekö huonosti ajoitettu lyönti silti kentälle vai tärähtääkö se kehyksestä verkkoon. Tästä artikkelista näet, miten lapan koko, sweet spot ja kielitys liittyvät toisiinsa ja minkä kokoinen lapa sopii omalle tasollesi.

Ongelma on tuttu viikkovuorolaiselle, joka pelaa kerran tai kaksi viikossa Helsingin tai Tampereen tennishallissa. Lyönnit tuntuvat hyviltä lämmittelyssä, mutta kun peli kiristyy, osumat alkavat karata. Usein syy on maila, joka antaa liian vähän anteeksi pelaajan nykyiselle tasolle.

Mitä lapan koko tarkoittaa käytännössä

Lapan koko ilmoitetaan neliötuumina (in²) ja harvemmin neliösenttimetreinä. Nykymailat sijoittuvat pääosin välille 95-110 in². Tyypillinen jako on seuraava:

Midsize ja mid-plus (93-98 in²): kontrollimailat edistyneille, esimerkiksi Wilson Pro Staff 97.
Vakiokoko (100 in²): yleisin luokka, esimerkiksi Babolat Pure Drive, Head Speed MP ja Yonex EZONE 100.
Oversize (102-110 in²): tehomailat ja aloittelijan mailat, jotka antavat paljon anteeksi.

Suurempi lapa tarkoittaa pidempiä kieliä ja leveämpää kielipintaa. Pitkät kielet joustavat enemmän, mikä tuo voimaa ilman suurta lyöntiliikettä. Leveämpi kehys taas vastustaa mailan kiertymistä, kun pallo osuu lapan reunaan.

Sweet spot ei ole yksi piste

Sweet spot on yleisnimitys alueelle, jolla osuma tuntuu puhtaalta, tärinää on vähän ja pallo lähtee ennustettavasti. Fysiikan kannalta siihen liittyy kolme eri pistettä: kohta, jossa tärinä on pienintä, kohta, jossa käteen kohdistuva isku on pienin, ja kohta, josta pallo kimpoaa voimakkaimmin. Ne sijaitsevat lähellä toisiaan muttei samassa kohdassa.

Yleinen myytti on, että sweet spot sijaitsee lapan geometrisessa keskipisteessä. Useimmissa mailoissa se on hieman keskikohdan alapuolella, kaulaa kohti. Tästä syystä moni kokenut valmentaja neuvoo harrastajaa tähtäämään osumaa hiukan alemmas kuin vaistomaisesti tekisi. Etenkin rystylyönnissä myöhään tulevat osumat menevät helposti lapan kärkeen, jossa maila kiertyy ja voima katoaa.

Toinen väärinkäsitys koskee kokoa. Lapan kasvattaminen 98:sta 110 neliötuumaan ei suurenna sweet spotia samassa suhteessa. Pinta-ala kasvaa noin 12 prosenttia, mutta käytännön anteeksiantavuuteen vaikuttavat yhtä paljon mailan paino, kehyksen jäykkyys ja kielikuvio.

Lapan koko ja harrastajan pelitaso

Ammattilainen aloittaa mailan arvioinnin kysymällä, kuinka usein pelaaja osuu palloon samaan kohtaan. Se kertoo enemmän kuin pelattujen vuosien määrä.

Aikuinen aloittelija tai pitkän tauon jälkeen palaava pelaaja hyötyy tavallisesti 102-110 in²:n lavasta. Tällaiset mailat painavat usein vain 255-285 g, ja niiden tasapaino on päänpainoinen, joten ne tuottavat voimaa lyhyelläkin vedolla. Hintataso on tenniskaupoissa noin 80-180 €.

Säännöllisesti pelaava harrastaja, joka pelaa 2-3 kertaa viikossa ja hallitsee perustekniikan, pärjää useimmiten 100 in²:n mailalla. Siinä yhdistyvät riittävä anteeksiantavuus ja hallinta. Painoluokka on yleensä 285-305 g ja hinta 180-260 €.

Kilpaileva pelaaja, joka lyö täysillä ja tasaisesti, valitsee usein 97-98 in²:n kontrollimailan. Pienempi lapa antaa tarkemman tuntuman, mutta virheosumista rangaistaan kovemmin. Painoa on tyypillisesti 305-320 g. Tarkempaa tietoa painon ja tasapainon yhteisvaikutuksesta löytyy artikkelista tennismailan valinta pelaajan tasolle.

Milloin iso lapa ei ole oikea ratkaisu

Vakiosääntö ”aloittelijalle iso lapa” ei päde aina. Nuori ja urheilullinen pelaaja, jolla on pitkä ja nopea lyöntiliike, voi saada oversize-mailasta liikaa voimaa. Pallot lentävät takarajan yli, ja pelaaja alkaa jarruttaa lyöntejään, mikä hidastaa tekniikan kehitystä.

Toinen poikkeus koskee pelaajia, joilla on kyynärpää- tai olkapääoireita. Kevyt ja jäykkä oversize-maila välittää käteen enemmän iskua kuin raskaampi ja joustavampi 100 in²:n maila. Suomalaisissa halleissa nopeilla kovapinnoilla pelaavan kannattaa huomioida tämä erityisesti, koska pallo tulee nopeasti ja osumia on paljon.

Junioreilla lapan koko kasvaa mailan pituuden mukana, eikä aikuisten nyrkkisääntöjä voi soveltaa sellaisenaan.

Kielitys ja kireys muuttavat sweet spotia

Lapan koko on vain puolet kokonaisuudesta. Kielikuvio vaikuttaa suuresti siihen, miltä sweet spot tuntuu. Avoin 16×19-kuvio joustaa enemmän ja tuntuu laajemmalta, kun taas tiheämpi 18×20-kuvio antaa kontrollia mutta kaventaa puhtaan osuman aluetta.

Kireys toimii samaan suuntaan. Kireyden laskeminen 2-3 kiloa esimerkiksi 25 kilosta 22-23 kiloon tekee kielipinnasta joustavamman ja laajentaa tehokasta osuma-aluetta. Kova polyesterikieli korkeassa kireydessä taas kutistaa sweet spotin, ja harrastajalle se on usein väärä valinta. Multifilamentti tai hybridikielitys, jossa pitkittäiskielinä on luonnonsuoli ja poikittaisina polyesteri, antaa anteeksi selvästi enemmän. Kireyden vaikutuksesta tuntumaan kerrotaan lisää artikkelissa mailan kireytys ja stringaus.

Löystyneet kielet pienentävät sweet spotia huomaamatta. Kun kielet ovat menettäneet jännityksensä 3-4 kuukauden hallipelien jälkeen, maila tuntuu velttoon ja epätarkalta, vaikka itse lapassa ei ole mitään vikaa.

Yleisimmät virheet lapan koon valinnassa

Ensimmäinen virhe on ostaa sama maila, jolla Emil Ruusuvuori tai joku ATP-kiertueen pelaaja pelaa. Huippupelaajan 97 in²:n kontrollimaila on suunniteltu osumaan sweet spotiin lähes joka kerta, eikä harrastaja pääse samaan.

Toinen virhe on valita maila pelkän lapan koon perusteella. Esimerkiksi 110 in²:n ja 270 gramman maila sekä 100 in²:n ja 300 gramman maila käyttäytyvät aivan eri tavoin, vaikka molempia markkinoidaan anteeksiantavina.

Kolmas virhe on jättää koepelaaminen väliin. Monet suomalaiset tenniskaupat ja hallien ProShopit lainaavat testimailoja muutamaksi päiväksi pientä maksua tai panttia vastaan. Yksi tunnin vuoro kahdella eri lapan koolla kertoo enemmän kuin mikään tekninen taulukko.

UKK

Onko 100 in² hyvä lapan koko harrastajalle?
Useimmille säännöllisesti pelaaville harrastajille kyllä. 100 neliötuuman lapa on kompromissi anteeksiantavuuden ja kontrollin välillä, ja valtaosa valmistajien suosituimmista malleista on tätä kokoa.

Missä mailan sweet spot sijaitsee?
Useimmissa mailoissa sweet spot on hieman lapan geometrisen keskipisteen alapuolella, kaulan suuntaan. Sen tarkka paikka ja laajuus riippuvat mailan painonjakaumasta, kielikuviosta ja kireydestä.

Kasvattaako matalampi kireys sweet spotia?
Kasvattaa. Kun kireyttä lasketaan 2-3 kiloa, kielipinta joustaa enemmän ja reunaosumatkin tuottavat käyttökelpoista voimaa. Hintana on hieman vähemmän kontrollia.

Valitse lapan koko osumatarkkuuden mukaan

Lapan koko kannattaa valita sen perusteella, miten tasaisesti pallo osuu mailaan tällä hetkellä, ei sen perusteella, millaiseksi pelaajaksi haluaisit kehittyä. Aloittelijalle sopii yleensä 102-110 in², säännöllisesti pelaavalle harrastajalle 100 in² ja tasaisesti lyövälle kilpapelaajalle 97-98 in². Sweet spot on hieman keskikohdan alapuolella, ja sen tuntumaan voi vaikuttaa merkittävästi kielityksellä ja kireydellä. Koepelaa ennen ostamista ja vaihda kielet riittävän usein, niin kielipinta pysyy anteeksiantavana koko kauden ajan.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista