
Squashin sisäkengät ratkaisevat yllättävän paljon siitä, ehtiikö pelaaja palloon vai liukuuko hän takanurkassa ohi. Tämä artikkeli on tarkoitettu squashin aloittajalle ja tennispelaajalle, joka on siirtymässä squashkentälle ja miettii, kelpaavatko nykyiset kengät vai tarvitaanko omat. Oikea kenkä antaa paremman pidon ja nopeammat suunnanvaihdot ja pienentää nilkan nyrjähdyksen riskiä.
Squash on lähes pelkkää lyhyttä spurttia, jarrutusta ja syöksyä. Kenttä on vain 9,75 x 6,4 metriä, mutta yhden ottelun aikana jalat tekevät satoja suunnanvaihtoja. Kenkä joutuu koville tavalla, jota juoksukenkää ei ole suunniteltu kestämään.
Mitä squashin sisäkengiltä vaaditaan
Squashkentän lattia on yleensä lakattua puuta. Pinta on sileä, ja pelin edetessä siihen tippuu hikeä. Pito syntyy pohjan kumiseoksesta eikä niinkään pohjan kuviosta. Hyvässä sisäpelikengässä on pehmeä, usein ruskea tai läpikuultava gum rubber -pohja, joka tarttuu puuhun lähes imukupin tavoin.
Toinen vaatimus on non-marking-pohja. Musta ja kova kumi jättää lakkaan raitoja, ja useimmat suomalaiset squashhallit kieltävät tällaiset pohjat kokonaan. Jos et ole varma omista kengistäsi, vedä pohjaa voimalla valkoista paperia vasten. Jos paperiin jää jälki, kengät jäävät kotiin.
Kolmas vaatimus on matala profiili. Kun kantapää on lähellä lattiaa, painopiste pysyy alhaalla ja jalka pysyy kengän päällä äkkijarrutuksissakin.
Pito ja pohjan kunto käytännössä
Paraskaan kumiseos ei pidä, jos pohjassa on pölyä. Kokenut pelaaja pyyhkii pohjat kostealla kämmenellä tai pyyhkeellä erätauolla. Se on pieni ele, mutta kentällä sen huomaa heti. Pohjan kuluminen näkyy ensin päkiän kohdalla, jossa on kääntymispiste. Kun kuvio on kulunut sileäksi, pito heikkenee selvästi.
Tähän on yksi poikkeus. Hyvin pölyisellä tai kylmällä kentällä pehmeä kumi ei tartu yhtä hyvin kuin lämpimässä hallissa. Ensimmäisten minuuttien aikana kannattaa liikkua varovasti, vaikka kengät olisivat uudet.
Sivuliikkeet ja kengän rakenne
Squashissa liike tapahtuu harvoin suoraan eteenpäin. Pelaaja palaa T-kohtaan, syöksyy etukulmaan ja ponnistaa takaisin. Siksi kengässä tarvitaan tukeva sivurakenne: ulkoreunalta hieman leveä pohja, jäykkä kantakuppi ja päällisen tuet, jotka estävät jalkaa liukumasta kengän reunan yli.
Syöksyssä takajalan varpaat raahautuvat lattiaa pitkin. Siksi laadukkaissa squashkengissä on kärjessä vahvistettu varvassuoja. Ilman sitä aktiivisen pelaajan kenkään tulee reikä 3-4 kuukaudessa.
Iskunvaimennuksessa tavoitellaan tasapainoa. Liian pehmeä vaahto tuntuu ensin mukavalta, mutta se huojuu sivuttaisliikkeissä. Liian kova pohja taas rasittaa kantapäätä ja polvia pitkien pallorallien aikana.
Nilkan tuki – myytti korkeasta varresta
Yleinen uskomus on, että korkeavartinen kenkä suojaa nilkkaa parhaiten. Squashissa näin ei yleensä ole. Nilkan vakaus tulee ennen kaikkea matalasta korkoerosta, leveästä pohjasta ja tiukasti istuvasta kantapäästä. Korkea varsi taas rajoittaa nilkan liikettä syvissä syöksyissä ja voi siirtää kuormaa polveen.
Nyrjähdykset syntyvät tyypillisesti silloin, kun jalka kiertyy kengän ulkoreunan yli. Tämän estää matala ja leveä kenkä paremmin kuin korkea varsi. Jos nilkka on aiemmin nyrjähtänyt pahasti, tueksi kannattaa ottaa erillinen nilkkatuki tai teippaus. Fysioterapeutin ohje menee tässä yleisten kenkäneuvojen edelle.
Squashkengät, tenniskengät ja juoksukengät
Juoksukenkä on suunniteltu suoraan etenevään liikkeeseen. Siinä on korkea kanta, pehmeä vaahto ja kapea pohja, eli täsmälleen väärät ominaisuudet squashiin. Moni aloittaja pelaa ensimmäiset kertansa juoksukengillä, ja juuri silloin syntyy suuri osa nilkkavammoista.
Tenniksen sisäkenkä on lähempänä oikeaa, mutta senkään pohjaa ei ole tehty puulattialle. Kovahallikentän tenniskengät on suunniteltu akryyli- tai matto-pinnoille. Niiden kalanruotokuvio ja kovempi kumi pitävät lakatulla puulla selvästi heikommin, ja osa pohjista jättää jälkiä. Padelkengät eivät sovi lainkaan, koska niiden pohja on tehty hiekoitetulle tekonurmelle.
Lähin vaihtoehto on sulkapallokenkä, koska se on rakenteeltaan lähes sama kuin squashkenkä. Sulkapallovarusteita myyvät kuitenkin pääasiassa sulkapallokaupat. Tenniskaupoissa on tarjolla tennistä, padelia ja squashia, ja niissä squashin sisäkengät löytyvät yleensä samasta hyllystä kuin squashmailat ja -pallot.
Merkit, mallit ja hintatasot
Edullisinta päätä edustaa esimerkiksi Asicsin Gel-Rocket, joka on pitkään ollut aloittelevien sisäpelaajien suosima malli. Sen hinta on tyypillisesti 60-90 €. Pohjoismaissa ruotsalainen Salming on vahva sisäpelikenkien merkki, ja sen Viper- ja Kobra-mallit maksavat yleensä 120-170 €. Valikoimissa on myös Asicsin kalliimpia sisäpelimalleja sekä muiden mailapelimerkkien kenkiä.
Kun pelaat 1-2 kertaa viikossa, hyvä kenkä kestää noin 8-12 kuukautta. Jos pelaat 4-5 kertaa viikossa, vaihtoväli voi olla 4-6 kuukautta. Kaikki lajin perushankinnat hintoineen löytyvät artikkelista squashin aloituksen välineistä ja kustannuksista. Kengät kannattaa budjetoida yhtä tärkeiksi kuin maila.
Yleisimmät virheet kenkien valinnassa
Samat virheet toistuvat sekä aloittajilla että tenniksestä siirtyvillä pelaajilla:
Juoksukengillä pelaaminen – korkea kanta ja pehmeä pohja altistavat nilkan nyrjähdykselle jo ensimmäisessä suunnanvaihdossa.
Liian väljä koko – kun jalka liikkuu kengän sisällä, se valuu jarrutuksessa kärkeen. Tuloksena ovat mustat varpaankynnet ja heikko tuki.
Sisäkengillä kävely ulkona – katuhiekka kuluttaa pehmeän gum rubber -pohjan ja tuo pölyä kentälle. Squashkengät vaihdetaan jalkaan vasta hallissa.
Neljäs virhe on hinnan ja tuen sekoittaminen. Kalliin mallin kevyt päällinen ei välttämättä sovi raskaalle pelaajalle, jonka jalka tarvitsee enemmän sivutukea.
Näin sovitat squashkengät oikein
Ammattilainen aloittaa sovituksen myöhään iltapäivällä, koska jalka on silloin turvonnein. Ota mukaan ne sukat, joilla aiot pelata. Paksu urheilusukka vie jopa puoli kokoa.
Pukeudu kenkiin ja nauhoita ne kunnolla. Varpaiden eteen pitää jäädä noin sentti tilaa. Tee kaupan lattialla muutama sivuaskel ja yksi syöksy. Kantapää ei saa nousta, eikä jalka saa liukua kengän reunaa vasten. Jos jompikumpi tapahtuu, kokeile toista lestiä äläkä pienempää kokoa samasta mallista.
Leveäjalkaiselle sopivat usein Asicsin leveämmät lestit. Kapeajalkainen pelaaja taas löytää istuvuuden usein Salmingin malleista. Merkkien välillä on kuitenkin mallikohtaisia eroja, joten sovitus kertoo enemmän kuin mikään taulukko.
UKK
Voiko squashia pelata tenniksen sisäkengillä?
Satunnaisesti kyllä, jos pohja on non-marking eikä jätä lattiaan jälkiä. Pito puulattialla on kuitenkin heikompi kuin squashkengissä, ja säännöllisesti pelaavan kannattaa hankkia lajiin tarkoitetut kengät.
Kuinka usein squashkengät pitää vaihtaa?
Kun pelaat 1-2 kertaa viikossa, noin kerran vuodessa. Selvin merkki on päkiän kohdalta sileäksi kulunut pohja tai kantakupin pehmeneminen, jolloin jalka alkaa liikkua kengän sisällä.
Tarvitaanko squashissa erillistä nilkkatukea?
Terveellä nilkalla ei yleensä tarvita, kun kenkä on matala, leveä ja hyvin istuva. Jos nilkka on aiemmin nyrjähtänyt, nilkkatuesta tai teippauksesta on hyötyä etenkin ensimmäisinä kuukausina vamman jälkeen.
Kengät ensin, maila sitten
Squashissa kengät vaikuttavat peliin enemmän kuin maila. Hyvällä pidolla aloittaja ehtii palloon ja pysyy pystyssä, vaikka maila olisi edullinen perusmalli. Valitse pohjaltaan pehmeä, non-marking ja matala kenkä, sovita se omilla sukilla ja tee kaupassa sivuaskel ennen ostopäätöstä. Kun hankit kengät, varaa samalla squashin suojalasit. Ne ovat toinen varuste, jossa ei kannata säästää.